Uusi alku

Joonalle taisi löytyä saman tien asuinpaikka. Talli on ratsastuskoulu, ja niin kauana, että meidän täytyy muuttaa. Minä en muuta minnekään, missä ei ole vähintään kahta kylpyammeellista kylpyhuonetta, ja sellaista paikkaa ei aina ihan heti löydy. Ryo suostuttelee minua kompromissiin: jos muuttaisimme ensin 5h+k+kph+wc omakotitaloon tallin viereen, ja asuisimme siellä sen aikaa, että koti löytyisi tai että Ryo rakennuttaisi sellaisen. Mieheni tuttavantuttava voisi kuulemma vuokrata talonsa meille muutamaksi vuodeksi, jos hinnasta sovitaan. Minä sanoin, että selvä, jos ratsastuskoulu on laadukas, ja jos lähialueelta löytyy Kenille kesäksi vuokrahevonen, ja jos minä saan pitää puutarhurin ja kodinhoitajan. Ja jos asumme siinä mörskässä enintään neljä vuotta. Minulle on kova paikka erota kylpyhuoneestani, enkä tahtoisi jättää takapihan terassiamme ja kahta jokin aika sitten istutettua kirsikkapuutani. Joonallakaan ei olisi enää solariumia ja mahdollisuutta laukkarataan, mutta Ryo sanoo, ettei hevonen enää sellaisia edes tarvitse.

Puhuin Kenin kanssa muutosta. Hän oli surullinen, mutta ymmärsi, että jos hän suostuisi muuttoon, hän saisi palkinnoksi Joonan, jos harjoittelisi ahkerasti ratsastuskoulun taitavien opettajien ja omistajan kanssa. Se sai Kenin sanomaan saman tien kyllä, ja fillaroimaan Joonan tallille ilmeisesti itkemään. Sääliksi käy.

Jos talo saadaan vuokralle ja jos Joonan paikka järjestyy, muutamme heti. Pakkaan itse hevosen tavarat ja meidän korvaamattomimmat tavarat, ja olemme valmiita muutamassa päivässä. Palkkaan jonkun huolehtimaan muista tavaroista. Joonakin lähtee samalla kerralla: en missään nimessä pakota Keniä olemaan uudessa paikassa ilman parasta ystäväänsä, hevosta.